fy 1.3 historian henkilöitä

Hyvä ekaluokkalainen, lue kirjoitusohje ensin. Suljen kommentoinnin maanantaina 14.11. kello 12.00. 

Alla on lista eräistä keskeisistä fyysikoista. Jos kurssin lopussa jää aikaa kerron heistä hieman itsekin.

Valitse yksi henkilö ja tutustu hänen elämäänsä ja tieteen tekoon Internetin ja/tai kirjojen välityksellä. Kirjoita lyhyehkö “essee”, noin 15-40 virkettä, kyseisestä henkilöstä.

Kerro esseessäsi:

• Mikä (tai mitkä) oli kyseisen henkilön suuri fysiikkaan liittyvä koe, keksintö, oivallus tai kirjoitus, jonka takia hän kuuluu merkkihenkilönä fysiikan historiaan.

• Kerro sen lisäksi (lyhyesti) hänen elämänkertansa ja

• jokin anekdootti, mielenkiintoinen tapahtuma tai lausahdus hänen elämästään.

• Lopeta tarinasi pohdintaan, miten kyseisen henkilön työ vaikuttaa meihin nyt 2000-luvulla tai tulevaisuudessa. Esimerkiksi perustuuko jokin yleisesti käytössä oleva laite kyseisen henkilön työhön tai muuta sellaista.

• Kerro sanallisesti mistä hankit tiedon, jos se oli Wikipedia, niin kerro se, jos se oli jokin muu lähde, niin kerro se myös. Saat lainata virkkeitä kunhat kerrot mistä ne ovat peräisin!! Älä laita linkkejä sillä sensuuri ei hyväksy niitä.

ARVION TARINASI PELKÄSTÄÄN EDELLISEN OHJEEN MUKAISESTI!!!!!

Ensimmäinen jostain henkilöstä kirjoittanut saa enemmän pisteitä kuin seuraava samasta henkilöstä kirjoittanut.

• Pythagoras

• Demokritus (Democritus)

• Aristarkus (Aristarchus)

• Arete

• Arkhimedes (Archimedes)

• Hypatia

• Ibn al-Haytham (Alhacen)

• Roger Bacon

• Kopernikus

• Giordano Bruno

• Tykho Brahe

• Galilei

• Kepler

• Newton

• Römer

• Rene Descartes

• Luigi Galvani

• Alessandro Giuseppe Antonio AnastasioVolta

• Benjamin Franklin

• Bernoulli (joku fyysikoista)

• Thomas Young

• John Dalton

• Örsted

• Faraday

• James Joule

• James Clark Maxwell

• Albert Abraham Michelson ja Edward Morley

• Nikola Tesla

• Röntgen

• Becquerel

• Marie Curie

• J.J. Thomson

• Karl Sundman

• Albert Einstein

• Niels Bohr

• Ernest Rutherford

• Robert Millikan

• Axel Ivar Berg

• Enrico Fermi

• Otto Hahn

• Lise Meitner

• Leo Szilard

• Richard Feynmann

• H. Everett

• Gell-Mann

• Roger Penrose

• Steven Hawking

• Syksy Räsänen

11 thoughts on “fy 1.3 historian henkilöitä”

  1. Röntgen

    Wilhelm Conrad Röntgen (27. maaliskuuta 1845 – 10. helmikuuta 1923) oli saksaainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti röntgensäteiden kokeellisesta löytämisestä. Hänen kehittämäänsä konetta, joka lähettää röntgensäteitä kutsutaan röntgenlaitteeksi.
    Wilhelm Röntgen syntyi saksassa 1. toukokuuta 1842. Röntgen kävi peruskoulua Apeldoornissa Martinus Herman van Doornin instituutissa 16-vuotiaaksi asti. Röntgen ei osoittanut koululaisena minkäänlaisia erityistaitoja, mutta hän oli erityisen lahjakas mekaanisten laitteiden rakentamisessa.
    Vuonna 1862 Röntgen siirtyi opiskelemaan Utrechtin tekniseen kouluun. Röntgen kuitenkin erotettiin sillä hän oli piirtänyt pilapiirroksen eräästä opettajastansa.
    Röntgen pääsi opiskelemaan Utrechtin yliopistoon tammikuussa vuonna 1865, mutta vain epävirallisena oppilaana. Saman vuoden marraskuussa hän aloitti Zürichin polyteknisessä opistossa insinööriopinnot, mille päättötodistuksen puuttuminen ei ollut este. Röntgen osoitti lahjakkuutensa Zürichin teknillisessä korkeakoulussa. Hän oli todella hyvä opinnoissaan. Röntgen valmistui insinööriksi vuonna 1868. Valmistumisen jälkeen hän päätti jäädä vielä vuodeksi viimeistelemään tutkielmaansa. Lopulta tutkielma oikeutti tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
    Hänen asuntonsa alakerrassa oli krouvi, jossa Röntgen tapasi Anna Bertha Ludwigin, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1872. He adoptoivat vuonna 1887 kuusi vuotiaan tytön.
    Tohtoriksi väiteltyään Röntgen pääsi Kundtin assistentiksi ja aloitti samana vuonna työt Wüzburin yliopistossa. Kolme vuotta myöhemmin Röntgen aloitti luennoitsijana Stranbourgin yliopistossa. Vuosi tämän jälkeen hänet nimitettiin professoriksi Hoheneimin maatalousakatemiaan Wüttembergissä. Vuonna 1876 hän palasi Strasbourgiin fysiikan professoriksi ja vuonna 1879 hän sai Giessenin yliopiston fysiikan osaston professorin viran. Röntgenille tarjottiin 1880-luvulla professuureja Jenan (1886) ja Utrechtin yliopistoista (1888), mutta kieltäytyi näistä. Vuonna 1888 hän kuitenkin suostui vastaanottamaan fysiikan professorin viran Würzburgin yliopistosta, josta hän sai yliopiston merkittävimmän fysiikan professuurin. Hänet valittiin yliopiston rehtoriksi 2, tammikuuta 1894. Samana vuonna hän aloitti tutkimuksensa katodisäteiden parissa. Vuoden 1895 lopulla hän löysi röntgensäteet, mistä hän tuli kuuluisaksi. Lopulta vuonna 1900 Röntgen vastaanotti viran Münchenin yliopistosta Baijerin hallituksen erityisestä pyynnöstä. Siellä hän myös päätti akateemisen uransa. Röntgenille annettiin vuonna 1901 kaikkien aikojen ensimmäinen Nobelin fysiikanpalkinto löytämänsä röntgensäteilyn ansiosta.
    Röntgen kuoli suolistosyöpään, neljä vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen, vuonna 1923.
    Wilhelm Röntgenin löytö (röntgensäteily) on hyvin merkittävää. Sen vuoksi lääkärit voivat nykyisin tutkia ihmisiä röntgenlaitteen avulla.

    Lähteenäni oli Wikipedia

  2. Stephen Hawking

    Stephen Hawking (8.1.1942) on teoreettinen fyysikko ja kosmologi. Hawking on tunnettu tieteen alalla “Hawking säteilystä” ja suhteellisuusteoriaan ja painovoimakenttiin liittyvien lauseiden todistamisesta. Hawking on tunnettu erityisesti suuren yleisön joukossa ALS-taudin takia, joka hänellä todettiin 1963. Stephen Hawkingin vanhemmat asuivat Lontoossa ennen Hawkingin syntymää, mutta muuttivat pois toisen maailmansodan aikana. Stephen Hawking syntyi Oxfordissa ja oli perheen esikoinen. Stephen ja hänen äitinsä Isobel Hawking palasivat Lontooseen, jonne Frank Hawking oli jäänyt odottamaan heitä. Perheen muutettua St Albansiin, jolloin Stephen oli 8 vuotias, hän aloitti opiskelun St Albansin tyttölukiossa. Stephen ei nuoruusaikoinaan saanut mitenkään merkittäviä arvosanoja, mutta häntä pidettiin älykkäänä oppilaana. 1959 Stephen pyrki Oxfordiin opiskelemaan luonnontieteitä, jonne hän myös pääsi. Opiskeluaikoinaan hän vietti rentoa ja alkoholintäytteistä elämää. Näihin aikoihin hänellä todettiin myös ALS-tauti, jonka perusteella hänelle annettiin elinaikaa pari vuotta. 1962 Stephen muutti Cambridgeen, missä hän opiskeli suhteellisuusteoriaa ja kosmologiaa. Uran edetessä Stepheniä alettiin kutsua jopa uudeksi Einsteiniksi, mutta sairaus pahentui entisestään. 1970 Stephen pystyi osoittamaan kvanttiteoriaa ja suhteellisuusteoriaa käyttäen, että mustat aukot tuottavat säteilyä (“Hawking säteily”). Hawkingin tulevaisuuden näkemykset ovat mielenkiintoisia, vaikka nykyään hän onkin eläkkeellä. Kuten hän on sanonut: »Olen kuitenkin optimisti enkä usko, että ihmiskunta potkaisee tyhjää juuri kun se on päässyt niin pitkälle, että kaikki alkaa käydä todella mielenkiintoiseksi.» Tulevaisuudessa varsinkin Hawkingin ajatukset aikamatkustuksesta saattavat olla merkittäviä, vaikkakin Hawking itse suhtautuu aikamatkustukseen epäilevästi, mutta ei kiellä mahdollisuutta siihen. Avaruusmatkailussa tulevaisuudessa saatetaan käyttää myös paljon Hawkingin tietoja esim. Mustan aukon säteilystä.

    Tiedot ovat peräisin Wikipediasta, Tekniikka&talous sivuilta ja omasta päästä.

  3. Pythagoras

    Pythagoras (582–496 eaa.) oli antiikin Kreikassa elänyt filosofi ja tutkija. Hän perusti filosofis-uskonnollisen koulukunnan, pythagoralaisuuden, jonka yli 600 oppilasta omistautuivat matemaattisluonteiselle tutkimukselle ja henkiselle itsensä kehittämiselle. Pythagora kehitti miten suorakulmaisen kolmion tuntemattoman sivun voidaan laskea.
    Pythagoras syntyi kauppiasperheeseen Samos-saarella Kreikassa. Hänen ajattelunsa juuret ovat joonialaisessa luonnonfilosofiassa – hänen kerrotaan olleen Anaksimandroksen oppilas, ja kerrotaan, että hän olisi tavannut nuorena myös Thaleksen juuri ennen tämän kuolemaa. Näin hän sai perustiedot filosofiassa ja matematiikassa. Filosofina olleessa Pythagran opetukset koostuivat ytimekkäistä sanonnoista tai tunnussäännöistä (symbola), jotka olivat usein kysymys–vastaus-muodossa. Osa sanonnoista oli hyvin yksinkertaisia, kuten:
    “Mikä on viisainta?”
    “Numerot.”
    “Mikä on kaikkein tosinta?”
    “Suurin osa ihmisistä on pahoja.”
    Osa oli puolestaan hyvinkin arvoituksellisia, kuten:
    “Mikä on Delfoin oraakkeli?”
    “Tetraktys, jossa seireenit laulavat.”
    Kertoman mukaan Thales kehotti Pythagorasta matkustamaan Egyptiin syventääkseen filosofista ja matemaattista koulutustaan. Egyptissä hän eli 15 vuotta pappien keskuudessa opiskelemassa. Siihen aikaan hän vaihtoi myös kreikkalaisen nimensä, Mnesarkhos, Pythagoraaksi, joka tarkoittaa “sitä, joka tuntee Jumalan kuin auringon”.
    Palattuaan Samossaarelle noin vuonna 530 eaa. hän perusti filosofisen koulun, mutta se ei saavuttanut menestystä. Siksi hän lopetti sen ja lähti Etelä-Italiaan ja perusti uuden koulun, joka menestyi. Koulu yhdisti matematiikan uskonnolliseen mystikkaan, ja toimi kuin salaseura. Pythagoras opetti vain yöaikaan, jotta vain harvat ja valitut olisivat nähneet hänen kasvonsa.
    Pythagoralaiset käyttivät tunnuksenaan pentagrammia ja noudattivat monia elämäntapaan liittyviä sääntöjä.
    Pythagoran ollessa 70-vuotias demokratian kannattajat alkoivat horjuttaa koulun asemaa juuri siksi, että suurin osa sen oppilaista oli aristokraatteja. Lopulta Pythagoran koulukunta hajosi, ja vallanpitäjät yrittivät vangita Pythagoran voidakseen syyttää häntä nuorison turmelemisesta. Pythagoras pakeni Metapontioniin, missä hän kuoli eri tarinoiden mukaan joko vanhuuteen, paastoon tai murhaan jonkin verran yli 80-vuotiaana.

    Pythagoran lause nimitettiin hänen mukaan, koska hän keksi miten lasketaan suorakulmaisen kolmion sivut, ja pythagoran lause käytetään vieläkin mm. kolmion sivujen laskemisessa ja Pythagoran lause on erikoistapaus kosinilauseesta. Kosinilausetta kutsutaan usein myös laajennetuksi Pythagoraan lauseeksi (eli voi laskea minkä tahansa kolmion), jota myös käytetään nykyäänkin esim. matemaatikassa.

    Sain tiedot Wikipediasta, isoveljeltäni ja omasta päästäni.

  4. Hypatia (n.355-415) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, matemaatikko ja opettaja. Hän oli kotoisin Aleksandriasta. Hänet katsotaan ensimmäiseksi naispuoliseksi matemaatikoksi. Hän oli Theon Aleksandrialaisen tytär. Theon oli Museion-koulun opettaja, matemaatikko ja filosofi. Hypatia sai isältään matemaattisen koulutuksen, mutta oli tätä älykkäämpi, eikä tyytynyt siihen vaan jatkoi opiskelua. Hän joutui kristittyjen munkkien surmaamaksi, koska oli pakanafilosofi. Hän oli viimeisiä klassisia filosofeja ja oppineita ja hänen murhansa katsotaan päättäneen klassisen sivistyksen Aleksandriassa.
    Hypatia oli Damaskiksen mukaan loistava astronomi. Sokrates Skolastikko kehui hänen olleen omana aikanaan parhaimmistoa filosofiassa ja tieteissä.
    Damaskioksen mukaan Hypatia kirjoitti Astronomiseen kaanonin, ja kommentaareja Diofantoksen Arithmetikaan ja Apollonioksen Konikaan. “Astronominen kaanon” on todennäköisesti Ptolemaioksen Almagestin tai hänen Almagestiin perustuvan taulukkoteoksensa versio, yhteistyö isän ja tyttären välillä.
    Yhtään hänen kirjoituksistaan ei ole säilynyt edes fragmentteina. Hänen oppilaansa Synesioksen kirjoittamia kirjeitä on sen sijaan säilynyt.
    Hypatian on väitetty keksineen useita luonnontieteellisiä saavutuksia, esimerkiksi astrolabin. Ainakin Synesios tukeutui opettajaansa hydroskooppia rakentaessaan. Astrolabin teoria esiintyy ainakin Ptolemaioksella, joten Hypatian kirjeenvaihdossa esiintyvät maininnat tästä laitteesta ovat ennemminkin osoitus Hypatian opettajantoiminnasta kuin todiste siitä, että hän olisi ollut laitteen keksijä.
    Lähde: Wikipedia, Hypatia Aleksandrialainen

  5. Albert Einstein

    Albert Einstein (14. 03. 1879 – 18. 04. 1955) oli saksalaissyntyinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian. Hän vaikutti myös kvanttimekaniikan ja kosmologian kehitykseen. Häntä pidetään 1900-luvun tärkeimpänä fyysikkona.

    Hän sai vuonna 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä ”muista ansioista”. Svante Arrheniuksen pitämästä puheesta käy ilmi, että näihin ”muihin ansioihin” kuuluu myös se, että Einstein osoitti 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon.[3] Tästä hänelle ehdotettiin Nobelia jo vuonna 1910.[4] Einstein osoitti teoreettisesti, miten hiukkasen siksak-liike johtuu molekyylien lämpöliikkeestä.

    Albert Einstein syntyi pienessä eteläsaksalaisessa kaupungissa, Ulmissa. Vuotta myöhemmin perhe muutti Muncheniin, jossa Hermann Einstein ja Jakob Einstein perustivat vesi- ja kaasujohtojen asennukseen keskittyvän yrityksen “Jakob Einstein & Co”. Yritys menestyi hyvin vuosien varrella ja sen toiminta laajentui sähkötekniikan suuntaan. Albert varttui sähkötekniikan vaikutuspiirissä, ja tämä vaikutti osalta hänen tieteelliseensä työhön. Albert opiskeli monta vuotta ja opiskellessaan hän myös tapasi tulevan vaimonsa Mileva Maricin.

    Einstein oli sionisti kulttuurisessa mielessä. Hän esimerkiksi sanoi eräässä puheessa ”Ymmärrykseni juutalaisuuden olennaisimmasta luonteesta vastustaa ajatusta juutalaisvaltioista rajoineen, armeijoineen ja aineellisen voiman määrää, olkoon se kuinka hillittyä tahansa.” Lisäksi hän allekirjoitti New York Timesissa julkaistun avoimen kirjeen, jossa hän tuomitsi Menachem Beginin ja tämän nationalistisen Herut-puolueen.

    Yleinen suhteellisuusteoria on suppean suhteellisuusteorian laajennus. Suhteellisuusteoria voidaan jakaa kahteen eri osaan: suppeaan ja yleiseen. Suppeassa suhteellisuusteoriassa Einstein tarkasteli tasaista liikettä. Yleisessä suhteellisuusteoriassa Einstein yleisti näkemystä ja lisäsi siihen voimia, etenkin painovoiman. Ollessaan vuonna 1907 töissä Bernin patenttitoimistossa hän alkoi pohtia painovoimaa. Einstein kuvitteli tilanteen, jossa mies on vapaasti alaspäin putoavassa hississä. Mies ei tunne omaa painoaan, kun hissi putoaa vapaasti painovoimakentässä. Tämän pohjalta Einstein ajatteli painovoiman olevan näennäisvoima, joka johtuu koordinaatiston valinnasta.

    Einstein yritti suhteellisuusteorioidensa jälkeen yhdistää kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian. Hän työskenteli kaiken teorian parissa lähes 30 vuotta onnistumatta, mutta loi pohjaa tulevalle. Einstein työsti kaiken teoriaa vielä kuolinvuoteellaan. Einstein saattoi tehdä virheen siinä, ettei yrittänyt luoda kaiken teoriaa kvanttimekaniikan päälle. Hänen suurimmaksi kompastuskivekseen osoittautui suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdistäminen ja kenties halu poistaa fysiikasta käsitteen epävarmuus. Toistaiseksi vahvin ehdokas kaiken teoriaksi on niin sanottu säieteoria.

    Arkipäivän tasolla Einsteinin vaikutus on ollut mullistava. Jo vuonna 1917 Einstein esitteli stimuloidun emission, jonka myöhemmin toteutettiin laserina. Suhteellisuusteorian merkittävä käyttökohde on GPS-paikannus. Suoranaista hyötyä tavoittelemattoman perustutkimuksen ulkopuolella Einstein myös paransi jääkaapin toimintaa kehittämällä tehokkaampia lämpöpumppuja.

    Lähde: Wikipedia, Biography

  6. Nikolaus Kopernikus (19.2.1473 – 24.5.1543) oli vaikutusvaltaiseen kauppiassukuun syntynyt perheen kuopus, matemaatikko, pappi, talous – ja tähtitieteilijä, joka oli ensimmäisten joukossa luomassa nykyaikaista maailmankuvaa.
    Kopernikuksen kansallisuudesta ei ole löydetty varmaa tietoa, mutta hänellä tiedetään olleen kolme sisarusta ja saksaa äidinkielenään puhuvat vanhemmat, kuten siihen aikaan yläluokalle oli ominaista. Hän jäi kuitenkin puoliorvoksi ollessaan 9-vuotias, mutta hänen enonsa, Varmian ruhtinaspiispa Lucas Watzenrode otti hänet hoiviinsa.
    Kopernikus opiskeli paljon lääketiedettä, mikä oli tuohon aikaan tiiviisti yhteydessä astrologiaan. Tohtorin tutkinnon saavutettuaan Ferrarasta hän alkoi tehdä hallinnollisia töitä papin asemassa Puolassa.
    Merkittävänä tähtitieteilijänä Kopernikus teki monia tutkimuksia tähtitaivaan liikkeistä tutkien antiikin ja hellenistisen ajan kirjoituksia pohjatietona. Hänen merkittävin saavutuksensa olikin heliosentrisen eli aurinkokeskeisen maailmankuvan kehittäminen, jossa Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin, miten oli luultu. Antiikin ajalla oli jo esitetty havaintoja tästä, mutta Kopernikus toi kuitenkin laskennalla uuden mallin esille 1500-luvulla. Katolinen kirkko ja muun muassa Martti Luther eivät uskoneet tätä käsitystä. Niinpä oppi julistettiin pannaan 1616.

    Kopernikuksen maailmankuva ei kuitenkaan unohtunut, ja Galileo Galilei nosti sen uudelleen pintaan 1600-luvulla, jolloin uusi malli viimein hyväksyttiin. Tänä päivänä Kopernikuksen kehittämän tutkimuksen jäljet näkyvät nykyaikaisena käsityksenämme maailmasta, missä ihmiskunta ei ole kaiken keskiössä. Kokemuksiin ja havaintoihin perustuva tiedonkeruumenetelmä on luonut pohjan uusille tutkimusalojen ”kopernikaanisille” mullistuksille.
    Tulevaisuudessa fyysikot ja matemaatikot voivat kehittää yhä parempia havaintoja maailmakaikkeudesta aurinkokeskeisen mallin avulla, mikä tulee säilymään tieteellisesti todistettuna maailmankuvana.
    Kopernikus itse kuvaili havaintojaan:
    “Aurinko istuu kultaisella valtaistuimella halliten lapsiaan, häntä kiertäviä planeettoja.”
    Lähteenä Wikipedia

  7. ARKHIMEDES
    ( noin 287 eaa.—212 eaa )

    Hän oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, matemaatikko ja insinööri. Ennen kaikkea Arkhimedes oli kuitenkin matemaatikko. Arkhimedes saavutti suuria keksintöjä, minkä takia hän onkin yksi antiikin Kreikan suurimmista tieteilijöistä. Arkhimedes oli tieteellisissä tutkimuksissaan hyvin paljon aikaansa edellä. Hän käytti muun muassa menetelmää (differentiaali- ja integraalilaskenta), joka syntyi vasta 1800 vuotta myöhemmin.
    Arkhimedes syntyi Sisilian saaren kaakkoisosassa sijaitsevassa Syrakusan kaupungissa. Arkhimedeksen oma nimi tarkoittaa ajattelun mestaria. Nimi viittaa siihen, että hänen isällä oli uudenlainen maailmankuva, joka ei perustunut vanhoihin jumaltarustoihin. Hän eli lähes koko elämänsä Syrakusan kaupungissa. Hänen isänsä (Feidias) oli tähtitieteilijä, jolta hän sai lapsesta asti kokea tiedettä. Mutta hänen isästä ei tiedetä juuri mitään, myöskään hänen äidistä tai mahdollisista veljistä, siskoista eikä jälkeläisistä ole jäänyt mainintoja nykypäivään asti.
    Hän opiskeli Aleksandriassa ja oli kirjeenvaihdossa useiden aikakautensa luonnonfilosofien kanssa. (Näiden joukossa muun muassa Eratosthenes)

    Syrakusan kaupungille oli suuri merkitys Arkhimeden keksinnöissä, kun roomalaiset yrittivät miehittää kaupungin vuonna 213 eaa. Hänet muistetaan roomalaisten hyökkäyksiä vastaan käytettyjen erikoisten sotakoneiden keksijänä.
    Arkhimedeksen merkittävät keksinnöt ovat tasapaino, joka selittää vivun tasapainoehtot, ympyrän mittaamisen, joka sisältää ensimmäisen piin likiarvon, metodi, joka käsittelee laskemista päättymättömillä luvuilla, spiraaleista luo pohjan kuuluisalle vesipumpulle, joka tunnetaan myös Arkhimedeksen ruuvina, stomakhion oli ensimmäinen esitys todennäköisyyslaskennasta, kelluvista kappaleista, joka käsittelee nostetta ja pallosta ja lieriöstä joka määrittelee pallon tilavuuden ja pinta-alan lieriön avulla.
    Arkhimedes käänsi koko matemaattisen ajattelu päälaelleen. Hän teki ympyrän kehästä narun, ympyrästä neliön ja jakoi kuviot osiin. Ennakkoluuloton lähestymistapa johti hänet löydöstä toiseen.

    Arkhimedeen laki, jonka mukaan nesteeseen upotettuun kappaleeseen kohdistuva noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino. Laki ilmaistaan usein myös niin, että kappale menettää painostaan syrjäyttämänsä nesteen painon verran. Tämän lain avulla voidaan laskea kappaleiden tilavuuksia ja tiheyksiä.
    Arkhimedes huomasi mennessään kylpyyn vedenpinnan kohoavan. Hän ymmärsi ilmiön tarkoittavan sitä, että hänen kehonsa syrjäyttämän veden tilavuus oli sama kuin hänen kehonsa tilavuus. Samalla tavalla upottamalla kruunu veteen hän voisi määrittää epäsäännöllisen muotoisen päähineen tilavuuden ja mitattuaan päähineen massan hän saisi tietää lopulta tiheyden ja päähineen valmistuksessa käytetyn materiaalin. Arkhimedes oli löydöstä niin innostunut, että ryntäsi kaupungille alastomana huutaen: ”Heureka!” (Olen löytänyt sen!).
    Tarinan mukaan kuningas Hieron II pyysi Arkhimedestä suunnittelemaan suuren laivan nimeltä Syracusia, joka soveltuisi niin yleellisille matkoille, tarvikkeiden kuljettamiseen kuin sodankäyntiinkin. Laivan pilssiveden varalle Arkhimedes rakensi laitteen, jolla vesi saataisiin nopeasti ja tehokkaasti pois, Arkhimedeen ruuvin. Laite koostui sylinteristä, jonka sisällä oli paikallaan pyörivä ruuvinmuotoinen osa. Koje toimi käsivoimalla.

    Historioitsija Johannes Tzetzesin mukaan Arkhimedes oli kuolleessaan 75-vuotias.

    Tänä päivänäkin käytetään ruuvia monissa paikoissa edelleenkin kuljettamaan nesteitä tai kiinteitä aineita, kuten leikkuupuimureissa tai kasteluveden nostamiseen kehitysmaissa sekä laskennassa päättymättömien sarjojen summia.

    Lähteet: Wikipedia ja tieteen kuvalehti

  8. Arkhimedes

    Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 eaa.—212 eaa. tai 211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, matemaatikko ja insinööri. Hän oli yksi tunnetuimmista antiikin Kreikan tieteilijöistä. Arkhimedeen tieteellinen tutkimus sisälsi hyvin paljon eri tieteen osa-alueita ja hän oli ensimmäisten joukossa, joka käytti matematiikkaa luonnonilmiöiden tutkimiseen eli häntä voidaan kutsua ”matemaattisen fysiikan isäksi”. Yksi hänen tunnetuimmista lausahduksista oli “Noli turbare circulus meos” (Älä sotke ympyröitäni)

    Arkhimedes oli matematiikassa ja tekniikassakin muita samaan aikaan eläneitä edellä. Hänen menetelmänsä enteilivät jo differentiaali- ja integraalilaskentaa, joka kuitenkin syntyi vasta 1 800 vuotta myöhemmin. Arkhimedeen tiedetään ensimmäisenä laskeneen päättymättömien sarjojen summia, ja hänen käyttämäänsä menetelmää käytetään yhä. Arkhimedes loi pohjan hydrostatiikalle (Arkhimedeen laki).

    Tunnetun tarinan mukaan Syrakusan kuningas Hieron II:lle oltiin taottu uusi kultainen kruunu, jota Vitruvius kuvailee pikemminkin kultaiseksi seppeleeksi. Kuningas ei kuitenkaan ollut varma oliko päähine puhdasta kultaa vai olisiko kultaseppä voinut huijannut häntä ja lisännyt joukkoon halvempaa hopeaa. Tehtävän ratkaiseminen annettiin Arkhimedeen vastuulle. Hänellä ei ollut kuitenkaan lupaa vahingoittaa kruunua, joten kruunun sulattaminen säännöllisen muotoiseksi kappaleeksi oli poissuljettua.

    Kerran kylpyyn mennessään Arkhimedes huomasi vedenpinnan kohoavan ja hän ymmärsi ilmiön tarkoittavan sitä, että hänen kehonsa syrjäyttämän veden tilavuus oli sama kuin hänen kehonsa tilavuus. Samalla tavalla upottamalla kruunun veteen hän voisi määrittää epäsäännöllisen muotoisen päähineen tilavuuden ja mitattuaan päähineen massan hän saisi tietää lopulta tiheyden ja päähineen valmistuksessa käytetyn materiaalin. Arkhimedes oli löydöstä niin innostunut, että ryntäsi kaupungille alastomana huutaen samalla: ”Heureka!” (Olen löytänyt sen!).
    Tarina ei löydy Arkhimedeen säilyneistä teoksista, mutta Kelluvista kappaleista -teoksessa hän kuvaa nykyisin Arkhimedeen lakina tunnetun hydrostatiikan lain, jonka mukaan nesteeseen upotettuun kappaleeseen kohdistuva noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino. Laki ilmaistaan usein myös niin, että kappale menettää painostaan syrjäyttämänsä nesteen painon verran. Arkhimedeen laki pätee myös kaasuihin sovellettuna.

    Plutarkhoksen mukaan Arkhimedes oli kuolinpäivänään tutkimassa erittäin keskittyneesti erästä probleemaa. Hän oli keskittänyt ajatuksensa ja silmänsä niin syvälle probleemaan, ettei huomannut kenraali Marcelluksen johtamien roomalaisten hyökkäystä kaupunkiin. Eräs roomalainen löysi Arkhimedeen ja käski tätä tulemaan hänen mukaansa. Arkhimedes ei kuitenkaan suostunut lähtemään mihinkään ennen kuin probleema oli ratkaistu. Suutuksissaan sotilas surmasi ajatuksiinsa uppoutuneen matemaatikon. Plutarkhos kertoo myös, että toisen tarinan mukaan sotilas veti miekkansa esiin uhaten tappaa Arkhimedeen ja Arkhimedes pyysi sotilasta odottamaan vielä hetken, jottei hänen tarvitsisi jättää ongelmaa vain osittain ratkaistuksi. Sotilas ei ymmärtänyt häntä vaan tappoi Arkhimedeen siihen paikkaan. Kolmas kertomus väittää Arkhimedeen olleen matkalla Marcelluksen luokse mukanaan laatikollista tieteellisiä instrumentteja. Jotkut roomalaissotilaat kuvittelivat Arkhimedeella olevan hallussa aarre, ja ahneuksissaan tappoivat hänet.

    Iso osa Arkhimedeen tekniikan töistä ovat saaneet alkunsa hänen kotikaupunkinsa tarpeiden tyydyttämisestä. Näin oli myös ns. Arkhimedeen ruuvin kohdalla, jonka keksimistä kreikkalainen kirjoittaja Athenaios kuvaa seuraavasti: kuningas Hieron II pyysi Arkhimedesta suunnittelemaan suuren laivan nimeltä Syracusia, joka sopisi niin ylellisille matkoille, tarvikkeiden kuljettamiseen kuin sodankäyntiinkin. Syracusian sanotaan olleen koko antiikinaikaisista laivoista kookkain, ja Athenaioksen kirjoituksen mukaan laivaan mahtui 600 ihmistä, yksi gymnasion ja Afrodites-jumalalle omistettu temppeli. Laivan pilssiveden varalle Arkhimedes rakensi laitteen, jolla vesi saataisiin nopeasti ja tehokkaasti pois, Arkhimedeen ruuvin. Laite koostui sylinteristä, jonka sisällä oli paikallaan pyörivä ruuvinmuotoinen osa. Koje toimi käsivoimalla. Arkhimedeen ruuvia käytetään yhä monissa paikoissa kuljettamaan nesteitä tai kiinteitä aineita, kuten esimerkiksi leikkuupuimureissa tai kasteluveden nostamiseen kehitysmaissa.

    Lähde: Wikipedia

  9. Niels Bohr

    Niels Henrik David Bohr (1885-1962) oli Tanskalainen fyysikko. Hän on tunnetusti yksi merkittävimmistä kvanttimekaniikan ja nykyaikaisen atomimallin kehittäjistä. Hän on kehittänyt nimensä mukaisen Bohrin mallin: Bohrin malli oli ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvasi atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi. Sitä elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, niinkuin planeetat kiertävät Aurinkoa. Vaikka Bohrin malli osoittautuikin myöhemmin puutteelliseksi, se onnistui kuitenkin selittämään ilmiöitä paljon. Malli on verrattain yksinkertainen, ja sen takia Bohrin atomimallia opetetaan vielä nykyäänkin yleisesti lukioissa.

    Christian Bohrin, Kööpenhaminalaisen fysiologian professorin poika Niels syntyi vuonna 1885. Niels Bohr aloitti koulunsa Grammelholmissa lokakuussa vuonna 1891, samaa koulua kävi myös hänen Harald veljensä. Niels kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1903. Bohr menestyi hyvin koulussa, hän ei ollut luokkansa paras mutta kuului luokkansa parhaimpiin. Viimeisinä kouluvuosina hän kunnostautui erityisesti matematiikassa ja fysiikassa, kun hänen isänsä innosti erityisesti häntä opiskelemaa niitä. Bohr sai tohtorinarvon Kööpenhaminan yliopistolta vuonna 1911, kaksi vuotta aikaisemmin hänestä oli tullut kandidaatti.

    Vuonna 1917 Tanskan kuninkaallinen tiedeakatemia valitsi Bohrin professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon ja johtajaksi Teoreettisen fysiikan instituuttiin vuonna 1921. Paikkansa Kööpenhaminassa hän piti loppuelämänsä. Vuonna 1922 hänelle myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto kvanttimekaniikan Kööpen­haminan tulkinnan ja atomimallinsa kehittämisestä, josta hänet parhaiten varmaan tunnetaankin.
    Bohr keksi myös komplementaarisuuden periaatteen vuonna 1927 Italiassa. Bohrin mukaan olioilla voidaan erilaisissa tilanteissa analysoida olevan ristiriitaisia ominaisuuksia. Bohr löysi myös filosofisia sovelluskohteita tälle oudolle periaatteelle. Eräs Bohrin kuuluisimmista oppilaista oli Werner Heisenberg, joka oli Bohrin ohella mainitsemisen arvoinen henkilö kvanttimekaniikan kehittämisessä.

    Sitten joskus myöhemmällä iällä toisen maailmansodan aikaan, vähän ennen kuin Saksan poliisi ehti pidättää Bohrin, tämä pakeni Ruotsin kautta Lontooseen. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen, Bohr lahjoitti kultaisen Nobel-mitalinsa Suomen valtiolle tukeakseen Suomen sotaponnisteluja Neuvostoliittoa vastaan. Bohr oli mukana myös USA:ssa tapahtuvassa Manhattan-projektissa jossa rakennettiin atomipommia. Häntä ei oikeastaan juuri tarvittukaan siellä ja tästä johtuen hänen kuultiin tokaisseen vihamielisesti: “Tämän takia tulin Amerikkaan; he eivät tarvinneet apuani atomipommin tekoon.”

    Vuonna 1997, Bohrium-niminen alkuaine nimettiin Nels Bohrin mukaan. Myös eräs asteroidi on aikoinaan nimetty Bohrin mukaan. Käytämme vielä nykyäänkin koulussa Bohrin mallia sen yksinkertaisuuden vuoksi. Sen on kuitenkin todettu olevan epätarkka, mutta IHAN SAMA.

    Tiedot peräisin Wikipediasta sekä muutamalta tuntemattomalta lähteeltä…

  10. Michael Faraday

    Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko, joka tunnettiin erityisesti hänen tutkimuksistaan sähkökemian ja sähkömagnetismin parissa. Hänen kehittämiä teorioita ja lakeja käytetään vielä tänäkin päivänä sähkökemian saralla. Hän oli tärkeä innovaattori, joka kehitti laitteita kuten sähkömoottorin, hänen itsensä mukaan nimetyn Faradayn häkin sekä kaasupolttimon, joka nykyisin tunnetaan nimellä bunsenlamppu.

    Hän syntyi köyhään perheeseen Lontoon lähettyville. Hänellä oli kolme sisarusta. Perheen köyhyyden takia hän joutui opiskelemaan omatoimisesti ja 14-vuotiaana hänestä tuli paikallisen kirjakauppiaan ja kirjansitojan oppipoika. Oppipoikana hän oli 7 vuoden ajan ja tämän avulla hän pääsi käsiksi lukuisiin kirjoihin joita lukemalla hän opetti itseään ja joiden takia hän lopulta kiinnostui tieteestä. 20-vuotiaana hän alkoi käymään tunnetun tutkijan, Humphry Davyn luennoilla. Luennoista motivoituneena hän lähetti Davylle 300-sivuisen kirjan muistiinpanoista, jotka hän oli kirjoittanut luennoista. Myöhemmin Davyn loukattuaan näköään onnettomuudessa, hän palkkasi Faradayn assistentikseen. Vuonna 1813 Humphry Davyn lähtiessä kahden vuoden mittaiselle tutkimusmatkalleen, hän otti mukaan Faradayn. Tämän matkan aikana Michael Faraday tutustui moniin huippututkijoihin ja hän kehitti monia ideoita, joita hän myöhemmin toteuttaisi tutkimuksissaan.

    Kuten mainittua jo, Michael Faraday oli yksi historian tärkeimpiä henkilöitä sähkön tutkimisessa. Hän kehitti keskeisimmät elektrolyysiä koskevat lait sekä tärkeät sähkökemialliset termit kuten elektrodi, anodi, katodi, ioni, anioni, kationi, elektrolyytti ja elektrolyysi. Yksi hänen kuuluisimmista keksinnöistä on Faradayn häkki. Wikipedia-artikkelin mukaan Faradayn häkki on “sähköä johtava häkki tai muu yhtenäinen kuori, jota audio- tai radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily ei läpäise”. Faradayn häkkiä käytetään monissa eri paikoissa ja laitteissa useimpien asiasta tietämättä. Faradayn häkkiä käytetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, joissa sitä käytetään pitämään mikroaaltosäteily mikroaaltouunin sisäpuolella. Myös ukkosenjohdattimet toimivat eräänlaisina Faradayn häkkeinä. Myös hänen aikaansaannoksia oli 1820-luvulla hänen kehittämänsä alkeellinen sähkömoottori.

    Yksi hänen intohimoistaan oli tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös tieteen opettaminen. Hänen kuuluisa luentojen sarja nimeltä The Chemical History of a Candle (Kynttilän fysiikka ja kemia) oli ensimmäisiä brittiläisen Royal Institutionin joululuentoja, jotka oli suunnattu erityisesti luonnontieteistä innostuneille nuorille. Näitä Royal Institutionin joululuentoja pidetään edelleenkin joka joulu. Faradayn saavutuksia on kunnioitettu muutenkin. Hänen mukaansa on kapasitanssin yksikkö faradi sekä Faradayn vakio eli kuinka suuri sähkövirta tarvitaan hajottamaan aikayksikössä yksi mooli sellaista elektrolyyttiä, joka koostuu yhdenarvoisista ioneista. Vuodesta 1991 vuoteen 2001 hänen kasvonsa koristivat kahdenkymmenen punnan setelin selkäpuolta eikä ole harvinaista nähdä hänen mukaansa nimettyjä katuja ympäri maailman. Michael Faradayn merkitystä sähkökemian historiassa ei kukaan voi kiistää. Hänen innovaatioiden avulla lämmitämme ruokamme mikroissa, suojaudumme salamaniskuilta sekä käytämme tunnettuja termeja kuten elektroni tai ioni.

    Lähteet: Wikipedia

  11. Marie Curie

    Marie Curie oli puolalainen fyysikko, kemisti ja radioaktiivisuuden tutkija. Marie Curie oli aviomiehensä Pierre Curien kanssa ensimmäisiä jotka löysivät kaksi radioaktiivista alkuainetta: poloniumin ja radiumin. Marie antoi poloniumin nimen hänen kotimaansa Puolan mukaan. Alkuaine curium on nimetty Marie Curie ja Pierre Curien mukaan.
    Lisäksi Marie Curie on myös havainnut että torium lähettää radioaktiivista säteilyä.
    Vuonna 1903 Marie sai aviomiehensä kanssa puolikkaan Nobel fysiikanpalkinnon radioaktiivisuuden tutkimisesta, toinen puolikas palkinnosta taas annettiin radioaktiivisuuden löytäjälle Henri Becquerille. Marie Curie oli itse Becquerin oppilas. Vuonna 1911 Marie Curie oli saanut Nobel kemianpalkinnon ja se oli hänen toinen Nobel palkinto uransa ja elämän aikana. Kemian palkinto tuli siitä kun Marie oli onnistunut puhdasta radiumia eristämään ja siitä löytänyt kaksi uutta alkuainetta. Hän sai tämän palkinnon 10. joulukuuta 1911. Yli 50 vuoteen sama henkilö ei ollut saanut kahdesti Nobel-palkintoa mutta Marie Curie oli ainoa joka oli saanut.
    Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Marie Curie omistautui röntgenkuvausmenetelmien kehittämiseen.

    Marie Curie opiskeli fysiikkaa ja kemiaa Sorbonnen luonnontieteellisessä tiedekunnassa Ranskassa vuonna 1891. Marie Curie suoritti fysiikan maisterin tutkinnon vuonna 1893.

    Marie Curie on merkittävä fysiikan historiassa sen takia koska hän oli ainoa naispuolinen fyysikko ja kemisti joka oli onnistunut löytämään kaksi uutta alkuainetta, hän oli radioaktiivisuuden löytäjän oppilas, hän oli yksi parhaimmista radioaktiivisuuden tutkijoista ja saanut kaksi Nobel palkintoa.
    Marie Curien työskenneltyään Sorbonnen yliopistossa jonkin aikaa, hänestä tuli myöhemmin ensimmäinen naisprofessori Sorbonnessa ja sekin oli hyvin merkittävää.

    Marie Curien aikana radioaktiivisuus oli vielä aivan uusi ilmiö ja kenelläkään ei silloin vielä ollut mitään tietoa sen haitallisista vaikutuksista elimistölle ja eläviin kudoksiin. Luultiin että radioaktiivisuus tulee olemaan hyväksi terveydelle ja sen edistämiseen.
    Marie Curien aviomies Pierre Curie oli kuollut vakavassa hevosvaunu onnettomuudessa mutta itse Marie Curie kuoli hänen työnsä ja haitallisten löytöjensä ja tutkimuksiensa takia. Curie oli jo altistunut uransa aikana hänen tutkimuksissaan runsaalle määrälle radioaktiivista säteilyä jonka takia hän kuoli. Curie kuoli säteilyn aiheuttamaan aplastiseen anemiaan joka tuhoaa sisäistä kudosta. Curie kuoli vuonna 1934. Marie ja Pierre Curiella oli yksi tytär nimeltään Irene.
    Nykypäivinä Marie Curie tiedetään siitä että radioaktiiviset alkuaineet polonium ja radium ovat hänen löydöksiä ja alkuaine curium on nimetty hänen ja aviomiehensä mukaan. Nykypäivinä jo tiedetään että radioaktiivisuus on hengenvaarallista ja sitä ei voi kuka tahansa tutkia noin vain ja sitä ei myöskään hyödynnetä eikä tutkita missä tahansa kouluissa tai laboratorioissa vaan joissain suurissa lääketieteellisissä tutkimuslaitoksissa ja ydinvoimaloissa joissa työntekijöillä pitää olla turvallisuuslupa, suojavarusteet ja henkilökohtainen annosmittari eli dosimetri. Röntgen menetelmää käytetään paljon lääketieteessä.

    Sain tiedot Wikipediasta, fysiikan oppikirjastamme ja laitoin vähän omia tietojani.

Comments are closed.